Onko tiedolla arvoa? Pohditaan tiedon merkitystä eri aikakausina: miten nykyinen niin sanottu tietoyhteiskunta eroaa aiemmista? Tiedon asema perinteisissä yhteiskunnissa muutaman esimerkin avulla: Ovela Odysseus ja viisas Väinämöinen. Tietäjien kilpalaulanta.
Salakirjoituksen edelläkävijät: Kuvakirjoitukset ja vanhimmat salaiset tekstit. Erilaisia koodaustapojakuten merkin korvaaminen, avaimen kierrättäminen. Salakirjoitusten esimerkkejä ja harjoittelua.
Kryptografia eli salakirjoitustiede:
Tutustuminen koodien historiaan ja tärkeyteen tiedustelutoiminnassa. Monimutkaiset salaamismenetelmät, ja koodien murtaminen. Kokeilua helpoissa tapauksissa.
Salaamisalgoritmit:
Tietokonemenetelmät, matemaattiset algoritmit. Pankkikortin tunnusluku ja muita salasanoja. Nykyaikaisten järjestelmien tietoturva.
Morsen aakkoset
Lukutaito: Elämää ennen yleistä lukutaitoa. Runonlaulajat ja muisti-ihmeet: Suomen kansan runouden keräys, Homeros, ja Intian suuret eepokset. Kirjureiden valta muinaisissa yhteiskunnissa: Egypti ja maya-intiaanit. Lukutaidon leviäminen.
Kirjoitusvälineet: Kivi, savi, luu ja puu - erilaisille pohjille on voinut kaivertaa tai maalata tekstejä. Graffiti syntyi jo ennen kirjoitusta! Paperin synty Kiinassa 'uusiopaperina', valmistustekniikan saapuminen Eurooppaan. Monimuotoiset kirjat: rullat, pinot, haitarit, taulut. Miten koulunkäynti sujuu ilman paperia?
Kirjoituksen alkuperä: Kirjoitus ei syntynyt siitä, että kuvamerkkejä yksinkertaistettiin! Päinvastoin, sen syntyminen oli monimutkainen ja pitkällinen prosessi, josta on vielä riittämättömästi tieteellistä tietoa. Kirjoituksen kehittyminen tuhansien vuosien kuluessa Mesopotamiassa, ja kiinalaisten kirjoitusmerkkien esimuoto oraakkeliluissa.
Miten kirjoitusjärjestelmä kehittyy: Maailman kirjoitusjärjestelmät jakautuvat kolmeen pääryhmään: aakkoset, tavukirjoitukset ja sanakirjoitukset. Lisäksi on ollut olemassa kuvakirjoitusjärjestelmiä, jotka ovat kielestä riippumattomia. Tarkastellaan syitä siihen, että kansat voivat päätyä näin vaihteleviin ratkaisuihin. Pohditaan kiinan kielen vaikeutta ja helppoutta. Tutustutaan Meksikon muinaiseen kuvakirjoitukseen.
Egyptin hieroglyfit: Muinaisen Egyptin kulttuuri on äärimmäisen kiehtova, ja siitä on jäänyt jälkipolville runsaasti kuva- ja tekstimateriaalia. Tutustutaan kirjoituksen tärkeyteen egyptiläisille, ja katsellaan hieroglyfikirjoituksen periaatteita.
Aakkoset: Kuka keksi aakkoset ja milloin? Sitä emme tiedä, mutta joitakin hyvin vanhoja aakkoskokeiluja on löytynyt Siinain erämaasta. Tarkastellaan aakkosten ja äänteiden yhteensopivuutta muutamissa eurooppalaisissa kielissä, ja havaitaan suomen kielen suunnaton helppous!
Kiinalaiset merkit: yksi sana - kymmenen merkitystä; Kiinalaista kirjoitusta lukee noin viidesosa maailman väestöstä. Ensisilmäyksellä se näyttää äärimmäisen monimutkaiselta, mutta se on myös erittäin kaunista. Tutustutaan merkkien muodostusperiaatteisiin ja piirtämiseen parin esimerkin avulla. Katsotaan, miten samalla sanalla voi olla monta merkitystä ja monta merkkiä.
Korean kirjoitusmerkit: Korealainen kirjoitusjärjestelmä on tieteellisesti suunniteltu vastaamaan kielen äänteitä mahdollisimman tarkkaan. Se on eräänlainen tavukirjoitus, ja sisältää myös uskonnollisen filosofian. Näin se on ainutlaatuinen tapaus maailmassa.
Vanhojen kirjoitusten arvoitukset: On melkeinpä ihme, että ikivanhoja, tuntemattomia kirjoituksia on pystytty tulkitsemaan nykyaikana, vaikkei niistä ole tiedetty kieltä eikä merkistöä. Miten se on ollut mahdollista, selviää Champollionin hieroglyfien tulkintayrityksistä ja Ventrisin oivalluksista kreetalaisten merkkien tulkinnassa, sekä maya-kirjoituksen tutkimisen historiasta.
Maailman kirjoitusjärjestelmät: Maailmassa on edelleen käytössä kymmeniä eri kirjoitusjärjestelmiä, luodaan pikasilmäys niihin. Aasian kirjoitusjärjestelmät ovat enimmäkseen tavupohjaisia, ja siten erilaisia kuin aakkoselliset ja Kiinan sanakirjoitus.
Japanilainen kirjoitus
Varsinaisia kirjoitusjärjestelmiä on Pohjois-Amerikasta löydetty vain muutama, ja nekin on luultavasti kehitetty siirtomaa-ajalla. Pitkän aikaa oletettiin, että nämä kirjoitukset olisivat olleet lähetyssaarnaajien kehittämiä, mutta todennäköisemmältä näyttää, että alkuperäiset amerikkalaiset itse muovasivat ne. Kuuluisin on Cherokee-heimon käyttämä kirjoitus, jonka synnystä kerrotaan romanttista tarinaa puoliverisestä sankarista, joka pienen tyttärensä avulla kehitti sen. Tarinasta on kuitenkin aivan erilainen Cherokee-versio, ja muitakin teorioita. Verrataan niitä toisiinsa.
Inkojen solmunuorat: kirjanpitoa vai kirjoitusta? Inka-valtio Perussa keräsi aikoinaan paljon veroja. Veron¬maksusta ja kansalaisista pidettiin huolellisesti kirjaa naruihin tehtyjen solmujen avulla. Tutustutaan solmunuorien käyttöön ja kokeillaan sitä. Pohditaan, miten solmuilla voisi kirjoittaa.
Solmujen taikaa: Välimeren alueella on uskottu, että solmut ovat tehokkaita taikavälineitä, koska ne pystyvät sitomaan ja pitämään kiinni. Pari pientä solmutarinaa antiikista ja nykyajasta. Solmukirjanpito Afrikassa.
Ogham-kirjoitus muistuttaa hauskasti sekä solmunuoria että sorminumeroita. Se on monessa suhteessa jäänyt arvoitukseksi.
Maya-kulttuuri Meksikossa on värikkyydellään ja kehittyneisyydellään kiehtonut jo pitkään tutkijoita. Tutustutaan muinaisten maya-kaupunkien elämään, ja harjoitellaan laskemista markkinaesimerkkien avulla kaksikymmenjärjestelmässä. Vilkaistaan mayojen kehittynyttä kalenteria, korkeatasoista matematiikkaa ja hyvin mutkallista kirjoitusta.Primitiiviset lukujärjestelmät ja laskeminen sormilla: Sademetsäheimot laskevat vain kahden tai kolmen numerosanan avulla. Tutustutaan joihinkin hupaisiin esimerkkeihin hyvin yksinkertaisita lukujärjestelmistä, ja samalla havaitaan lukujen ja numeroiden yhteys ihmisen ruumiinosiin.
Kaksikymmenjärjestelmä ja muita kantalukuja: Mistä päivään on tullut 12 tuntia, tuntiin 60 minuuttia ja ympyrään 360 astetta? Tiu ja tusina, ynnä muita vaihtoehtoja desimaalijärjestelmälle.
Tietokoneen numerot: Tietokoneissa käytetään kaikkein yksinkertaisinta lukujärjestelmää, binäärilukuja. Kokeillaan niillä laskemista.
Konkreettista laskemista japanilaisten luokittelujen avulla.
Nämä sivut on kirjoitettu lahjakkaille nuorille, joita kiinnostavat kirjoitukset, numerot, vanhat ja kaukaiset kulttuurit. Alkujaan osa ainiestosta on ollut koulun harrastuskerhon käytössä, ja mikä estää käyttämästä sitä edelleen kerhoissa tai vaikka partiossa!
Kaikista näistä kirjoituksista löytyy runsaasti esimerkkejä ja selostuksia esim. wikipediassa, ja muualla internetissä, mutta enimmäkseen tietysti englanniksi.