Tietotekniikan perusteet

OHJEITA TUTKIELMAN TEKEMISEEN

Tutkielmassa pyritään selittämään ja tulkitsemaan jotakin ilmiötä mahdollisimman täsmällisesti. Tieteellisen tutkielman peruskriteereihin kuuluu, että siitä on oltava hyötyä - siis muillekin kuin tekijälle. Näin on myös kursseilla tehtävien tutkielmien kohdalla, vaikka tiukan tieteellisyyden vaatimuksista onkin monessa suhteessa tingittävä. Kurssin sisältö määrittää tutkielman aihetta, samoin kurssin laajuus sekä tutkielman tekoon käytettävissä oleva lyhyehkö aika. Vaikka tällaisista lähtökohdista tehdyltä tutkielmalta ei voikaan vaatia uusia, ennen julkilausumattomia tutkimustuloksia, voidaan toki toivoa mielenkiintoista asian käsittelyä ja tuoretta näkökulmaa. Opintojaksoilla tehtävien tutkielmien päätarkoitus on luonnollisesti oppimisen ja ymmärryksen edistäminen.

Tutkielman ulkoasun muotoiluun ja lähteiden merkitsemiseen on olemassa useita eri tapoja. Opiskelun aikana kannattaa noudattaa järjestelmällisesti insinöörityöohjetta. Siinä on myös kuvattu tutkimusprosessia tarkemmin kuin tässä ohjeessa.

Tutkielman tekemisen vaiheet:

• Ensin valitaan aihe ja rajataan se tutkielman vaadittuun laajuuteen nähden sopivaksi. Pohditaan, mikä on työn tarkoitus, mitkä ovat sen päämäärät?
• Aiheen valintaa määrittää ja rajaa kurssin sisältö, opettajan kanssa keskustelu ja opiskelijan omat intressit.

• Työn alkaessa kannattaa laatia työsuunnitelma ajankäytön seuraamiseksi.
• Tutkielma perustuu lähteiden käyttöön, joten tutkimusprosessi aloitetaan kartoittamalla tiedonlähteet ja perehtymällä kerättyyn aineistoon. Siinä yhteydessä on syytä tehdä koko ajan muistiinpanoja, joissa myös viitemerkinnät ovat valmiiksi tallessa. Turhia viitteitä on helpompi poistaa jälkikäteen kuin jäljittää lähteitä. Apunavälineinä voi käyttä indeksikortteja, post-it-lappuja, ja niiden elektronisia vastineita.
• Tutkielmalle tehdään sisältösuunnitelma, jossa hahmotellaan sen rakenne.
• Kun saatavissa oleviin lähteisiin on tutustuttu, oleelliset asiat on helpompi erottaa vähemmän tärkeistä, aiheeseen liittyvät kysymykset ja ongelmat hahmottuvat ja näkökulma rajautuu ja tarkentuu.

• Johdannossa kerrot, mitkä ovat työn tavoitteet, tutkimuskysymykset ja käsiteltävät asiat.
• Tutkielman johdannon ja päätännön välissä ovat käsittelyluvut, tutkielman varsinainen pääosa.
• Aihetta käsitellään vertaillen ja tulkiten eri lähteiden avulla siten, että omat johtopäätökset erottuvat lähdeviittauksista.

• Tutkielman loppuluvussa kerrataan työn keskeiset vaiheet.
• Loppuun kootaan myös vastaukset johdannossa esitettyyn tutkimustehtävään.

Tutkielman rakenne: tutkielma koostuu

• kansilehdestä
• sisällysluettelosta
• tekstiosasta (sisältää johdannon, käsittelykappaleet ja yhteenvedon)
• lähdeluettelosta
• mahdollisista liitteistä

Sisällysluettelo paljastaa tutkielman rakenteen ja tutkimuksen etenemistavan. Otsikoista ilmenee käsiteltävien asioiden suhteutus toisiinsa.
Johdanto nimensä mukaisesti johdattaa lukijan tutkielman aiheeseen. Siinä selvitetään mitä aiotaan tutkia, miten tutkielma rajautuu, määritellään tutkielmassa esiintyvät oleelliset käsitteet ja esitellään käytetty tutkimuskirjallisuus. Pienessä tutkielmassa tarpeelliset taustatiedot on usein esitettävä johdannossa. Tällöin on huolehdittava siitä, ettei taustoitus paisuta liikaa johdantoa.
Käsittelyluvuissa kerrotaan, mitä tutkittavasta ilmiöstä on saatu selville. Käsittelylukujen ja sen mahdollisten alalukujen määrä riippuu tutkielman kysymyksenasettelusta ja laajuudesta.
Päätäntö/Johtopäätökset -luvussa ei esitetä uutta, edellä ilmenemätöntä tietoa vaan esitetään kokoava näkemys eli johtopäätökset käsitellystä asiasta ja mahdollisesti tarpeet tulevalle tutkimukselle.

Päivittänyt: Jaana Holvikivi Muutettu 27.11.2008