Luentomuistiinpanot 2

Evtek Tietojenkäsittelyn perusteet

| KOTISIVU | KURSSIKUVAUS | OHJELMA |

Luennot, osa 2

Oheislaitteet

Näppäimistö

aakkosnumeeriset näppäimet: QWERTY-näppäimistö 1800-luvulta
numeronäppäimet oikeassa reunassa
toimintonäppäimet (funktionäppäimet) ylhäällä
erikoisnäppäimiä, kuten ENTER (RETURN), ESC, CTRL, ALT, ALT GR, ...
nuolinäppäimet
KEYB SU, KEYBOARD.SYS
Päätetyyppi esim. VT100

Tulkinta

Näppäinpainalluksesta lähtee bittijono koneelle
käyttöjärjestelmä/ ohjainohjelma

Tavanomaisia komentoja:

Enter kuittaa usein tekstikentän valmiiksi.
Esc-näppäimellä päästään usein palaamaan takaisin (vrt. Cancel).
Ctrl-C keskeyttää usein ohjelman suorituksen.
mikrossa Alt Gr löytää numerojen vieressä olevat erikoismerkit, kuten @ £ $

Erityyppiset hiiret

graafisessa ympäristössä kohdistimen liikuttelu näytöllä
toimintojen valinta ja käynnistäminen
piirtäminen ja olioiden siirtely
1-3 näppäintä, rullaus

Vaihtoehtoja

kannettavissa: Ohjauskuula on kuin väärin päin käännetty hiiri, kosketuslevy
joystick, peliohjaimia, tuntoherkkä hiiri

Näyttö

Pikselit ja värit

Tavallinen värinäyttö: punainen (R = Red), vihreä (G = Green) ja sininen (B = Blue).
Musta valo = valoa ei tule silmään lainkaan.
Valkoinen valo = kaikkia aallonpituuksia tulee silmään.
RGB-koordinaatit

punainen = (255, 0, 0)
violetti eli sinipunainen = (255, 0, 255)
vaaleankeltainen = (255, 255, 128)
musta = (0, 0, 0)
valkoinen = (255, 255, 255)
vaaleanharmaa = (196, 196, 196)

Näytön koko

esim. 17" eli 17 tuumaa (1 tuuma = 2,54 cm).
15-21-tuumaa
kosketusnäytöt

Näytönohjaimet

VGA, AGP
videomuisti 8-32 MB

Näytön r0esoluutio

pikselitiheys (tiheä = korkea, "hyvä" resoluutio; harva = matala, "huono" resoluutio).
1280 x 1024 pikseliä, 1024x 768 tai 800 x 600 ja 640 x 480

Kuvan piirtyminen näytölle

elektronisuihku käy käpi kaikki fyysiset pikselit rivi kerrallaan
Jokaisella värillä (R, G, B) on oma elektronisuihku.
Lomitetussa näytössä elektronisuihku pyyhkii vain joka toisen rivin ylhäältä alaspäin, kuvan värinä
LDC: litteät näytöt

Tulostimet

Lasertulostin

Lasertulostimessa kuva muodostetaan lasersäteellä.
Tulostimen tarkkuus on yleensä 300, 600 tai 1200 dpi (dots per inch).
10-1000 sivua minuutissa
värilaserit
PS-tulostin (PostScript), PS on sivunkuvauskieli (vektorigrafiikkaa)

Mustesuihkutulostin

sähköisesti varattu mustepisara suunnataan magneettikentän avulla oikeaan paikkaan
Tarkkuus esim. 360, 1200, 2400 dpi
tulostusnopeus noin 1-10 sivua minuutissa
värimustesuihkutulostimet, valokuvatekniikka

Matriisitulostin

kuvio muodostetaan neulamatriisilla, värinauha

Piirturi

isot tekniset piirrustukset: arkkitehdit, insinöörit

Skanneri eli kuvanlukija

bittikarttakuva
tekstiskannerit
600, 720 dpi

Modeemi

puhelinlinjat
muuntaa tietokoneesta ulos tulevat bitit (0 V ja 5 V) analogisiksi, ja takaisin digitaaliseksi
siirtonopeus bitteinä sekunnissa (bps)
baudit, jolla tarkoitetaan modulointi- eli muunnosnopeutta
1 MB:n tekstitiedoston (noin 500 A4-arkkia) siirto tyypillisillä modeemien nopeuksilla:

Modeemin nopeus (bps)	1 MB:n tiedosto?
2400	n. tunti
9600	n. 15 min
14 400	n. 10 min
19 200	n. 7 min
33 600	n. 4 min

faksimodeemi
PCMCIA-korttimodeemi
ulkoinen tai sisäinen

Paikallisverkot, LAN

Siirtotie eli kaapelointi

kierretty parikaapeli, koaksiaalikaapeli, valokaapeli
kapasiteetti: < 1Mbit/s, 1-100 Mbit/s, > 100 Mbit/s)
etäisyys 300 -2500 m
IEEE 802.3 eli Ethernet, Token Ring
topologia: tähti, rengas, väylä
verkkosegmenttien yhdistäminen: toistin, keskitin, reititin, silta
langaton = radiotaajuus esim. 2400 MHz, siirtonopeus 1-11 Mbps

Työasemat

PC tietokoneita, joissa verkkosovitin ja ohjainohjelma

Palvelimet

tiedostopalvelin: verkko-ohjelmisto, sovellusohjelmistot, levytila
tulostuspalvelin
tietokantapalvelin
tietoliikennepalvelimet, yhdyskäytäväpalvelin

Varusohjelmat

tiedonsiirtokäytäntö:
saantimenetelmä (token access, Ethernet)
protokolla (TCP/IP, Novell IPX/SPX)
lähiverkkoliityntä: NetBIOS
verkkokäyttöjärjestelmä: Novell Netware, Windows 2000
verkonhallintaohjelma

Palvelut

tulostuspalvelut (tulostinten jako) ja muut oheislaitteet
tiedostopalvelut: levytila, yhteiset tietokannat, varmuuskopiot
tietoliikennepalvelut kuten internet ja suurkoneyhteydet
sähköposti ja sanomanvälitys
yhteiset, jaetut ohjelmistot
ryhmätyösovellukset
tietoturva: suojaukset, salaus, palomuurit

Internet

Verkkojen verkko, jossa jokaisella palvelinkoneella yksilöivä osoite (kone.firma.alue) ja IP-numero (xxx.xxx.xxx.x) ja jokaisella käyttäjällä yksilöivä tunnus (tunnus@kone.firma.alue)
Sopimus tietokoneiden välisestä tiedonsiirrosta (TCP-IP, Transmission Control Protocol-Internet Protocol)
Intranet/ Extranet
Yrityksen sisäinen/ yritysryhmän yhteinen Internet-teknologiaa hyödyntävä suljettu verkko

Palvelut

Sähköposti
MIME (Multipurpose Internet Mail Extensions)-standardi:
osoite, aihe, jakelu, liitteet, viesti
Viesti kantaa lähettäjän osoitteen mukanaan (-vastaus mahdollinen)
Ohjelmia: Pine, Eudora, Lotus Notes, Netscape Mail, MS Outlook, Novell Groupwise ym.
Uutisryhmät (News)
Verkkohyperteksti (Esim. Gopher)
Tekstipohjainen tiedon esitys- ja hakujärjestelmä
HTTP: hypertext transfer protocol
verkkohypermedia (worldwide web eli www)
Telnet (terminal emulation protocol)- tietokoneen etäkäyttö
Internetin vuorovaikutuspalvelut
kaupankäynti, varauspalvelut, postikortit
Chat, keskustelut, ICQ yms. viestinvälitys
Internet Phone (puheyhteys)
Yhteistyöohjelmat (Lotus Notes, Novell GroupWise, ym.)
File transfer protocol (ftp) - tiedostojen etäsiirto
binäärisiirto tai ASCII (teksti)

Tiedonsiirtokäytännöt

TCP-IP (Transfer Control Protocol - Internet Protocol)
Internetin yhteydet ja tiedonsiirron määrittelevät sopimukset.
PPP (Point-To-Point Protocol) Modemiyhteys Internet-palveluihin
ISDN (Integrated Services Digital Network). Kotikäyttöön soveltuva modemia nopeampi digitaalinen tiedonsiirtolinja (valintayhteys).
ATM (Asynchronous transfer mode)
Erittäin nopea tiedonsiirtotekniikka.
ADSL (Asynchronous Digital Subscriber Line)
Normaalin puhelinliittymän uusi nopea digitaalinen siirtomuoto (kiinteä yhteys).
siirto kaapelitelevisioverkon tai sähköverkon kautta

World Wide Web

WWW on CERNissä kehitetty hyvin nopeasti maailmanlaajuiseksi kasvanut järjestelmä.
selaimia (Browser): Netscape, Internet Explorer (Microsoft), Opera
URL (Uniform Resource Locator) esim.
http://www.yle.fi/uutiset/
WWW-dokumenttien paikantamisjärjestelmä
domain-nimet, päätteet

com	kaupallinen	fi	Suomi
net	verkko	se	Ruotsi
org	yleishyöd. yhteisö	uk	Yhdistynyt kuningaskunta
edu	yliopisto (US)	fr	Ranska
gov	hallitus (US)	de	Saksa
mil	armeija (US)	no	Norja
int	kv	ee	Eesti
		ca	Kanada

HTTP (Hypertext Transfer Protocol)
WWW-dokumenttien siirtojärjestelmä.
HTML (Hypertext Markup Language) (Vrt. GSML/VRML/XML/DHTML) WWW-dokumenttien kuvauskieli. Standardiversio 4.0.
cookies
PERL ohjelmointi (CGI)
Java
C++-kielen sukuinen olio-ohjelmointikieli WWW-käyttöön, Appletit
Java Script Netscapen kehittämä skriptikieli vuorovaikutteisten WWW-sivujen ohjelmointiin.
plug-in apuohjelmat esim. videoiden katseluun, musiikin kuunteluun
Tietokantaliittymät
MS IIS (Microsoft Internet Information Server)
Lotus Notes/Domino, MySQL,
Oracle 9i, ym

HTML dokumentin rakenne

Jokaiselta sivulta tulisi ilmetä sen alkuperä:

Sivun tekijä (author), ja sivusta vastaava henkilö
Sivun luomispäivämäärä tai viimeisn päivitysajankohta
Sivun asiayhteys ja sen luokittelu ,
- yrityksen virallinen asiakirja, tuoteseloste, tms.,
- yksityishenkilön sivu.
Sivun internet-sijainti (URL), joka näkyy siten myös paperikopioissa

<html>

<head>

content="text/html; charset=iso-8859-1">

<title>Opetus</title>

</head>

<b><i>Jaana Holvikivi</b></i>

<h1>Kurssiohjelmat:</h1>

<p>

<font size="4" face="Arial"><b>Tietojenkäsittelyn perusteet Syksy 2000</b></font><font face="Arial"> </font>

<p>

<tr>

Päivittäjä: Jaana Holvikivi

</td>

<a href="mailto:jaana.holvikivi@evitech.fi"><img

src="email07.gif" ></a>

</td>

<td>Päivitetty: 10.9.00 </td>

</tr>

</table>

</body>

</html>

| KOTISIVU | KURSSIKUVAUS | OHJELMA |

Muutettu: 27.9.01